TULOSTA SIVU:
Sivukartta
TEKSTIN KOKO:
Kasvata tekstin kokoaPienennä tekstin kokoa
SIVUKARTTA:
Tulosta
ETSI SIVUILTA:

Nuorisopsykiatria osana somaattista hoitoa

Rea Laakso, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala

Murrosiän aikana nuori alkaa miettiä osin uudella tavalla omaan terveyteensä liittyviä asioita. On tärkeää, että nuori voi esittää sairauteensa liittyviä kysymyksiä sitä mukaa kun asiat alkavat häntä askarruttaa.

Helsingissä elinsiirtovastaanoton yhteydessä toimii myös nuorisopsykiatrian lääkäri ja sairaanhoitaja (osana muuta Lastenklinikalla työskentelevää nuorisopsykiatrista työryhmää).

Voimme tavata nuorta hänen omasta aloitteestaan tai hoitavan lääkärin välittämän pyynnön nojalla. Yhteydenoton syynä voi olla muukin kuin terveydentilaan liittyvä asia, mikäli nuori haluaa puhua jostain muusta ehkä ajankohtaisesta huolenaiheesta. Nuoren kanssa sovitaan tarvittaessa oma tapaaminen. Yleensä sovitaan ainakin kertaalleen tapaaminen myös vanhempien kanssa.

Nuoruusikä (12v.-22v.) on voimakasta psykologisen kasvun aikaa. Murrosiän hormonitoiminnan lisääntyminen ja fyysinen kasvu muuttavat lapsen psyykkistä tasapainoa. Murrosikäinen miettii sairauden kulkua, aiempia hoitoja ja niiden vaikutuksia elämäänsä. Sairauden mahdollisesti tuomat rajoitukset vaikuttavat osaltaan tulevaisuuden suunnitteluun ja myös arjen jaksamiseen.

Vakavasti sairas nuori joutuu tekemään paljon psykologista työtä jäsentääkseen itselleen terveydentilansa merkityksen ja mahdollisuutensa tulevaisuudessa sairauden asettamat rajoitukset huomioon ottaen.

Nuoren sopeutumiskehitys vaikeutuu herkästi ja nuori voi tuntea, että sairastamiseen liittyviä asioita ei jaksaisi ajatella eikä niistä puhua. Hänelle voi nousta mieleen huolenaiheita, joista kysyminen on vaikeaa. Hoitojen läpivieminen voi tuntua raskaalta ja ajoittain paineiselta, muuta asiat täyttävät mielen.

Lievempänä tämän tyyppiset vaikeudet ovat tavallisia ainakin jossakin vaiheessa nuoruusikää. Elinsiirtovastaanotolla pyritään siihen, että nuori voisi kysyä terveyttään koskevista asioista ja kertoa mahdollisista kokemistaan pulmakohdista. Näiden vaikeuksien selvittämiseen tarjottava tuki nähdään osana nuoren kokonaishoitoa. Monesti nuori voi hyötyä merkittävästi siitä että hänelle järjestetään mahdollisuus omiin keskusteluihin myös pitkäjänteisesti. On mahdollista miettiä yhdessä nuorisopsykiatrisen tuen järjestämistä myös nuoren asuinpaikkakunnalla tai sen lähistöllä.


© Munuais- ja maksaliitto ry | Sivu päivitetty 16.2.2011: Petri Inomaa
Munuais- ja maksaliitto ry, Kumpulantie 1 A, 6. krs 00520 Helsinki, puh. +358 9 434 2270